Ensimmäinen venäläisomisteinen ICT-alan yritys tuli Kareltekiin

LAPPEENRANTA
ILKKA POHJALAINEN
Perjantaina 17.12 .2004

Sopimus. Toimitusjohtaja Marjut Hannelin antoi toimitilan avaimet johtaja Arcady Khotinille, kun nimet oli pantu sopimuksiin.

— Päivää. Joo joo, toivottaa omistaja-toimitusjohtaja Arcady Khotin suomeksi. Hän pyörittää Venäjällä Pietarissa sadan hengen ohjelmistoyritys Arcadiaa ja perusti pari vuotta sitten Suomeen Ardin Software Oy:n, joka nyt laajenee Lappeenrantaan Kareltekiin.

— Ardin Oy tekee ohjelmistokehitystä suomalaisille yrityksille ja muualle Skandinaviaan. Khotinin yrityksillä on asiakkaita ympäri maailmaa.

— Neuvostoliiton aikoina hän työskenteli lentokoneinstrumentoinnin parissa ja pääsi tutustumaan tietokoneisiin jo 1970-luvun lopulla. Oman yrityksen hän perusti pian Neuvostoliiton romahdettua. Suomen sanat ovat peräisin paitsi parilta viime vuodelta, myös neuvostoajoilta, jolloin hän työskenteli Virossa.

— Kävin sitten muutama vuosi sitten katselemassa bisnesmahdollisuuksia Yhdysvalloissa ja myös Helsingissä, ja päätin, että miksi mennä mihinkään Teksasiin kun voi tulla Suomeen.

Suomesta Pohjoismaihin

Ardin on perustettu suomalaiseksi yritykseksi, mutta se toimii tiiviissä yhteistyössä Arcadian kanssa. Ardinilla on Suomessa kolme työntekijää, ja Lappeenrannassa on tarkoitus aloittaa vuoden alussa yhden henkilön voimin. Suomesta käsin on määrä operoida koko Skandinaviassa.

Tämän lisäksi Ardin Software edustaa muutamaa venäläistä saman alan yritystä, jotka täydentävät omalla osaamisellaan asiakkaille tarjottavaa palveluvalikoimaa. Yrityksen tavoitteena on toimia asiakkaidensa pitkäaikaisena kumppanina, jolloin asiakasyrityksellä on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä sekä teknologia- että kustannushyötyjä.

Khotinin mukaan etabloituminen Lappeenrantaan ja teknologiakeskukseen merkitsee myös, että paikalliset yritykset saavat luotua yhteyksiä Venäjän high-tech -yrityksiin ja -tutkimukseen.

— Voimme toimia kanavana paikallisten ja venäläisten yritysten välillä ja tarjota myös venäläistä huippuosaamista paikallisille teknologiayrityksille. Aiomme palkata paikallisia työntekijöitä yritykseemme hoitamaan liiketoimintaa täällä, Khotin kertoo.

Eräs Arkadin yhtiöiden erikoisala on yritysten tietoperinnön siirtäminen uusille ohjelmille ja sovellutuksille. Hiljattain esimerkiksi räätälöitiin norjalaiselle yritykselle palkanlaskentaohjelma, joka osaa ottaa huomioon Norjan monimutkaisen verolainsäädännön.

Kareltekin toimitusjohtaja Marjut Hannelin on hyvillä mielin Ardinin tulosta teknologiakeskukseen. Venäjän ja Pietarin bisnespotentiaalista on puhuttu paljon ja monet seminaarit pidetty. On aina mukava, kun tapahtuu jotain konkreettista ja vielä liiketalouden ehdoilla.

Khotin kertoo olevansa jäsenenä tietotekniikka- ja ohjelmistoalan yhdistyksessä Venäjällä, jossa on mukana 70 alan yritystä.

— Kaikki katsovat nyt, onnistunko minä Suomessa.

Pietari on ICT-keskus

Yhteistyö- ja vuokrasopimus Kareltekin ja Ardin Softwaren välillä allekirjoitettiin torstaina. Khotin huomauttaa, että yhteistyö koskee myös Lappeenrannan teknillistä yliopistoa, jonka kanssa hänen yrityksillään on jo vanhastaan ollut yhteyksiä ja yhteistyötä.

— Sopimus on merkittävä ja konkreettinen virstanpylväs Kareltekin ja Luoteis-Venäjän talousalueen välisessä yhteistyössä, jota on tehty jo vuodesta 1989 alkaen, Hannelin arvioi.

— Lappeenrannan teknilliseen yliopisto ja Teknologiakeskus Kareltek Oy muodostavat yhdessä vankan ICT-osaamisen keskittymän Etelä-Karjalassa. Teknologiakeskuksessa toimivasta noin 80 yrityksestä lähes jokainen toimii informaatio- ja tietotekniikan parissa. Teknologian ja osaamisen vaihto Luoteis-Venäjän ICT-toimijoiden kanssa on luontevaa, sillä Pietari on Venäjän ICT-teollisuuden keskus.

— Kareltek järjesti ensimmäinen teknologian siirtoa käsittelevän suomalais-venäläisen seminaarin vuonna 1989, Hannelin muistutti.

Yhteistyö on kasvanut tasaisesti, vaikka taloudelliset ja poliittiset muutokset ovat aiheuttaneet kehitykseen tasanteita. Yhteistyötä tehdään sekä teknologiakeskustasolla että suoraan yrityksen välisenä toimintana, monissa Kareltekin yrityksissä on jo vuosia ollut venäläisiä asiantuntijoita ja heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti, hän jatkaa.

Tavoitteena on lisätä teknologiakeskusten yhteistyötä venäläisosaajien ja -organisaatioiden kanssa.

Venäjä kahmii ohjelmakehityksen ulkoistuksia

Venäläisen ohjelmistoja kehittävä yrityksen Arcadian Suomen myyntikonttoria vetää talouspäällikkö Natalia Saari. (Martti Kainulainen/Lehtikuva)

Suomalaiset yritykset ulkoistavat Venäjälle yhä suuremman osan ohjelmistokehityksestään.

Tärkein syy Venäjälle lähtöön ovat alhaiset kustannukset. Toisaalta monen suomalaisyrityksen alihankintahaluja hillitsee pelko osaamisen valumisesta ulkopuoliselle yritykselle. Ulkoistamisesta haetaankin lähinnä joustoa ja jatketta omalle tuotannolle.

—  Ohjelmoinnin teettäminen Venäjällä maksaa noin kolmanneksesta puoleen siitä mitä Suomessa. Kustannussäästöjen ohella itänaapurista haetaan sellaista osaamista, jota Suomesta on hankala löytää.

—  Monet suomalaisfirmat hakevat Venäjältä Symbian-koodaajia ja mobiilisovellusten osaajia, sanoo talouspäällikkö Natalia Saari venäläistä ohjelmointia myyvästä Ardin Softwaresta, joka on pietarilaisen Arcadia-ohjelmistokehitysyrityksen Suomen-myyntikonttori.

Ongelmiksi suomalaiset yritykset ovat kokeneet projektinhallinnan, kielikysymyksen ja luottamuspulan venäläiseen yrityskulttuuriin. Osin tästä syystä venäläisten ohjelmistokehitysyritysten ja suomalaisten asiakkaiden väliin on syntynyt kokonaan uusi välittäjäyritysten toimiala.

Saaren arvion mukaan venäläistä ohjelmointia välittää Suomeen ehkä jopa muutama kymmenen yritystä, joista valtaosa työllistää vain pari henkeä. Ne hoitavat koodin myynnin ohella projektinhallinnan ja muun yhteydenpidon venäläisyritykseen.

Pelkkä koodaus ei enää riitä

Eniten ulkoistushaluja hillitsee pelko osaamisen valumisesta toiseen yritykseen. Alihankintaa käytetäänkin yleensä vain oman softakehityksen jatkeena. Toisaalta on yrityksiä, jotka ovat siirtäneet koko tuotekehityksensä

esimerkiksi juuri Venäjälle.

 

Tyypillinen Venäjän-projekti on muuttunut viime vuosina. Vuosituhannen vaihteessa suomalaisyritykset hankkivat Venäjältä pelkkää koodaamista, mutta tämä ei monille enää riitä. Nyt halutaan enemmänkin isoja kokonaisuuksia projektijohdosta testaukseen.

On vaikea arvioida, kuinka paljon suomalaiset yritykset hankkivat ohjelmointia Venäjältä, sillä monet yritykset eivät halua kertoa tästä. —  Esimerkiksi Nokialla ja F-Securella on ulkoistamispartnerit Venäjällä, mutta ne eivät halua kertoa niistä, Saari kertoo. Yksi syy on imagollinen: jotkut yritykset eivät halua asiakkaidensa tietävän, että ohjelmisto on venäläisvalmisteinen.

Osaaminen voi hävitä omasta talosta

Matkapuhelinten videostreamauksen sovelluksia tekevä 35 hengen Oplayo on hankkinut testauspalveluita Arcadialta kolmen vuoden ajan. Ulkoistamisessa Oplayoa on arveluttanut testausosaamisen kohtalo.

—  Suurin ongelma on osaamisen häviäminen omasta organisaatiosta, kun tuotteen tekeminen viedään ulkopuolelle, Oplayon tuotekehityksen päällikkö Markku Nevalainen sanoo.

—  Täysi ulkoistaminen johtaa riippuvuuteen vieraasta yrityksestä. Lisäksi alihankkijan motivaatio tehdä sovellus parhaalla mahdollisella tavalla voi olla toinen kuin omalla porukalla.

Nevalaisen mukaan kustannukset Venäjällä ovat olleet jopa vain neljäsosan siitä mitä Suomessa. Alihankkijalla on myös voitu hyvin tasoittaa kuormituspiikkejä.

—  Tulokset ovat olleet hyviä, eikä projektien aikana ole juuri tarvinnut edes katsoa sopimuspapereita, Nevalainen sanoo.

Hyviä kokemuksia Venäjältä

Rahoitushallinnon ohjelmistoja tekevä OpusCapita on ulkoistanut ohjelmistokehitystä pietarilaiselle Astrosoftille vuodesta 2000 alkaen. Pontimena tähän ovat olleet kustannussäästöt, vuosituhannen vaihteen työvoimapula Suomessa sekä jouston hakeminen tuotantoon: yritys ei voisi palkata uusia koodareita yhtä nopeasti kuin työn saa tilattua alihankintana.

Liiketoiminnan kehittämisestä vastaavan johtajan Kimmo Kouhin mukaan kokemukset venäläisestä ohjelmoinnista ovat olleet hyviä.

—  Aluksi tuntui arveluttavalta ulkoistaa ohjelmointia Venäjälle, ja luottamusta piti hakea molemmin puolin, Kouhi sanoo. —  Mutta venäläinen projektikulttuuri ja suunnitelmallisuus on ollut hyvää. Aikataulut ovat pitäneet tunnilleen.

Myös Kouhi haluaa pitää ydinosaamisen omassa talossa. Tämä on suurin syy siihen, miksi OpusCapita ei aio merkittävästi lisätä alihankintaa.

Alihankintaa vain tuttuihin projekteihin

WM-data Novo ei ole juurikaan ulkoistanut softakehitystään. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Esa Salmi kertoo, että yhtiö on tehnyt tunnusteluja Venäjälle, mutta "mitään merkittävää ei ole käynnistetty". Tärkein syy tähän on se, että yhtiöllä on Virossa tytäryritys, jossa rutiiniohjelmointityö voidaan teettää edullisesti.

Salmen mukaan alihankintana ostettu ohjelmointi sopii parhaiten koeteltuihin menetelmiin, joissa voidaan toistaa sellaista, jota tunnetaan.

—  Kun kehitetään uutta liiketoimintaa tai käytetään uusimpia teknologioita, asiat on parempi tehdä itse, Salmi sanoo.

Salmen mukaan yritykset lisäävät halvan alihankinnan käyttöä —  mutta hyvin valikoivasti.

—  Ulkoistuksen ensihuuma on ohi. Nyt katsotaan, minkälaisiin projekteihin se soveltuu, Salmi sanoo.

Lauri Nousiainen

Ardin Software muuttaa Lappeenrantaan

Kareltek saa venäläisvahvistuksen
Timo Poropudas
Julkaistu 16/12/2004 kello: 14:50

Arcady Khotinin mukaan Kareltek-yhteistyö merkitsee Kareltekille parempia yhteyksiä Venäjän high-tech –yrityksiin ja -tutkimukseen.

Ensimmäinen venäläisomisteinen ict-alan yritys etabloituu Teknologiakeskus Kareltekiin, kun Ardin Software Oy:n avaa toimipisteen Lappeenrantaan. Kareltek ja Ardin Software ovat juuri solmineet yhteistyö- ja vuokrasopimuksen.

Sopimus on merkittävä ja konkreettinen virstanpylväs Kareltekin ja Luoteis-Venäjän talousalueen välisessä yhteistyössä, jota on tehty jo vuodesta 1989 alkaen, arvioidaan sopimuspuolien tiedotteessa.

Lappeenrannan teknilliseen yliopisto ja Teknologiakeskus Kareltek Oy muodostavat yhdessä vankan ict-osaamisen keskittymän Etelä-Karjalassa. Teknologiakeskuksessa toimivasta noin 80 yrityksestä lähes jokainen toimii informaatio- ja tietotekniikan parissa.

Teknologian ja osaamisen vaihto Luoteis-Venäjän ict-toimijoiden kanssa on luontevaa, sillä Pietari on Venäjän ict-teollisuuden keskus.

Kareltekilla pitkät perinteet Venäjä-yhteistyössä

—  Kareltek järjesti ensimmäinen teknologian siirtoa käsittelevän suomalais-venäläisen seminaarin vuonna 1989, sanoo Kareltekin toimitusjohtaja Marjut Hannelin.

—  Yhteistyö on kasvanut tasaisesti, vaikka taloudelliset ja poliittiset muutokset ovat aiheuttaneet kehitykseen tasanteita. Yhteistyötä tehdään sekä teknologiakeskustasolla että suoraan yrityksen välisenä toimintana, monissa Kareltekin yrityksissä on jo vuosia ollut venäläisiä asiantuntijoita ja heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti.

Kareltek on Suomen Teknologiakeskusten liiton TEKEL:in ainoa keskus, jolla on osaamiskeskusohjelman kautta tärkeä Venäjä-osaamisen rooli: yksi osaamiskeskuksen osaamisaloista on Venäjä liiketoimintaympäristönä. Ardin Software on ensimmäinen TEKEL-verkoston keskukseen etabloitunut venäläisomisteinen yritys.

Toimitusjohtaja Hannelinin mukaan Kareltek aikoo vahvistaa Venäjä-osaamista ja yhteistyötä voimakkaasti lähitulevaisuudessa.

Ardin Sofware Oy:n on toiminut Suomessa kaksi vuotta. Se muuttaa Kareltekiin ensi vuoden alussa.

Ardin Software Oy on kansanvälinen helsinkiläisyritys, joka toimittaa ohjelmistoalan asiantuntijapalveluja pääasiassa pohjoismaiselle asiakaskunnalle. Yritys toimii kiinteässä yhteistyössä 1993 perustetun venäläisen Arcadia Inc:in kanssa ja niillä on sama omistaja.

Ardin Software edustaa myös muutamaa venäläistä saman alan yritystä, jotka täydentävät omalla osaamisellaan asiakkaille tarjottavaa palveluvalikoimaa.

- Voimme toimia kanavana paikallisten ja venäläisten yritysten välillä ja tarjota myös venäläistä huippuosaamista paikallisille teknologiayrityksille, Ardin Sofwaren toimitusjohtajan Arcady Khotinin sanoo. Hän aikoo myös palkata paikallisia työntekijöitä yritykseen.