Venäläiset yhteistuumin Suomen softamarkkinoille

Timo Poropudas
Julkaistu 18/06/2004 kello: 07:35
http://www.digitoday.fi/showPage.php?uk=1&page_id=10&news_id=32175

Arkady Khotin odotaa työlupaa. Venäjän ohjelmistoteollisuuden liitto Consortium Fort-Ross on perustanut Skandinavian ryhmän, joka aloittaa Pohjoismaiden markkinoiden valloituksen Suomesta jo tänä kesänä. Vuoden loppuun mennessä toiminta käynnistyy Ruotsissa ja Tanskassa. Viime viikolla Pietarin Software & Outsourcing Summitissa ensimmäisen kerran julkisesti kokoontunut on rekrytoinut yli 20 ohjelmistotaloa. Suomessa ryhmää edustaa Ardin Software, joka parhaillaan värvää myyntijohtajaa aisapariksi Natalia Saarelle. Talouspäällikkö Saari on vetänyt yritystä muutaman kuukauden yksin samaan aikaan, kun yrityksen perustaja Arkadi Khotin on odottanut maaliskuussa hakemaansa työlupaa Suomen viranomaisilta. Kolmen kuukauden odotus Khotin, joka on pietarilaisen, yli sadan hengen Arcadia Softwaren perustaja, haki Suometa työlupaa, koska asioiden järjesteleminen Suomessa väliaikaisilla viisumeilla osoittautui mahdottomaksi. Hän sanoo, että hänellä on nyt pätevä ja luotettava seuraaja Arcadia Softwaren johtoon ja hän voi ja haluaa keskittyä uusiin haasteisiin, joihin kuuluu ohjelmistotyön ulkoistus. Saaren mukaan Ardinille on jo nyt tullut spontaaneja kyselyjä yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita venäläisten ohjelmoijien taidoista. Pietarissa Saari tapasi muun muassa SysOpenin Veli Matti Nokso-Koiviston. Nosko-Koiviston mukaan SysOpen ei ole tähän saakka sanottavasti ulkoistanut ohjelmistokehitystä. Hänen mukaansa yhtiöllä ei ole olemassa ulkoistammissuunnitelmia. Pietarin tapahtumassa hän sanoi olevansa vain yleisessä tarkkailumielessä.

	Natalia Saari vetää Ardin Software Oy:tä.

Rajoitettu jäsenyys

Skandinavian ryhmän jäseneksi pääsyä on rajoitettu vaatimalla jäsenmaksujen lisäksi muun muassa kansainvälistä laatusertifikaattia sekä toiminnan ja osaamisen keskittämistä jollekin erikoisalueelle.

Ardin Software hoitaa ryhmän yhteistä markkinointia ja edustaa ryhmän jäseniä Suomessa. Se tarjoaa myös projektien käynnistystä ja hallintaa. Tarkoitus on kehittää yhteisiä toimintamalleja ja esimerkkidokumentaatiota ryhmän jäsenille.

Vastaavanlaisesta toimintamallista käydään parhaillaan neuvotteluja ruotsalaisen osapuolen kanssa.

- Ardin on suomalainen yhtiö ja tarkoituksenamme on palkata suomalaisia myyjiä. Voimme myös tehdä projektisopimukset Ardinin nimissä, joten liiketoimintaa harjoitetaan suomalaisten sääntöjen puitteissa, Saari sanoo. Hän uskoo, että tämä helpottaa myös rahoituksen järjestämistä.

Skandinavian ryhmää edustava Ardin Software kilpailee suoraan muun muassa Teklabsin ja New Era Developmentin kanssa. New Era on juuri tiivistänyt yhteistyötään venäläisen Qbixin kanssa. Toimitusjohtaja Erik Raita sanoi Pietarissa, että yhteistyö on sinetöity osakevaihdolla.

Ulkomaisia suoria sijoituksia Suomeen houkutteleva Invest in Finland -toimisto odottaa Suomeen tulevan runsaasti lisää sijoituksia Venäjältä.
— Suomi tunnetaan hyvin Venäjällä. Voimme tarjota omien markkinoidemme lisäksi venäläisille yrityksille portinuroopan unioniin sekä Skandinavian ja Baltian markkinoille. Invest in Finlandin toimitusjohtaja Sirkka Aura luettelee Suomen etuja.
Invest in Finland osallistuu ensimmäistä kertaa Finpron järjestämään suomalais-venäläiseen bisnesfoorumiin Moskovassa, jossa esitellään Suomea myös investointikohteena. Tähän mennessä investointivirta on kulkenut lähes kokonaan päinvastaiseen suuntaan eli Suomesta Venäälle.

Venäläiset Kiinnostaneita

Invest in Finland on puolentoista vuoden ajan solminut suoria yhteyksiä venäläisyrityksiin. Vastaanotto on ollut myönteinen.
— Lähes kaikki yhteydenottomme ovat herättäneet kiinnostusta. Olemme päässeet yritysten kanssa keskusteluihin.
Auran mukaan mahdolIisia Suomeen investoijia ovat lähinnä suuret ja keskisuuret venäläisyritykset.
Tällä hetkellä Suomeen on sijoittunut vajaat 30 venäläisyritystä, 'jotka työllistävät, 1000 – 2000 henkeä.
Suomen Pankin tilaston mukaan Venäjältä Suomeen tulleiden suorien sijoitusten kokonaisarvo oli vuoden 2002 lopussa vain 307 miljoonaa euroa.

Aura uskoo, että, kasvu- mahdollisuudet venäläissijoi-tuksille ovat kuitenkin hyvät
— Venäjä voi muodostua Suomelle erittäin merkittä-väksi investointien lähteeksi, jos taloudellinen kehitys Ve-näjällä jatkuu nykyisellä ta valla. Lähivuosina Suomeen tulee nähtävästi 1-2 venäläistä yritystä vuodessa, mutta aika pian määrä voi nousta jo kymmeneen yritykseen vuodessa.

Ulkoistus kasvattaa Pietarin ohjelmistoalaa

Tietotekniikka-alan toimintojen ulkoistaminen Suomessa on tuonut liiketoimintaa myös Pietarin ohjelmistoalan-yrityksille. Jotkut niistä suunnittelevat sijoittumista Suomeen. Täman on jo tehnyt pietarilainen Arcadia-ohjel-mistoyritys, joka perusti vuosi sitten toimipisteen yrityshautomoon Helsinkiin.
— Meillä oli myös yhdysvaltalaisia asiakkaita, mutta päätimme keskittyä Suomen markkinoille, koska Suomi on maantieteellisesti lähellä ja meillä on jo viiden vuoden kokemus toiminnasta suomalaisten yritysten kanssa, Arcadian toimitusjohtaja Arkadi Hotin kertoo.
Toimipisteen perustaminen on Hotinin mukaan jo poikinut uutta bisnestä yritykselle.
Tällä hetkellä yrityksellä on puolen miljoonan euron liikevaihto Suomessa ja yksi henkilö palkkalistalla.

http://www.jp.dk/itogc:aid=1891976/

Offentliggjort 29. juni 2003 22:30 / Opdateret 30. juni 2003 23:01

Russerne vil have Mind Storms

Af FLEMMING ROSE, Jyllands-Postens korrespondent

Russiske software firmaer bruger LEGO Mind Storms til at træne programmører og medarbejdere på projekter inden for offshore programmering. Men det efterspurgte produkt kan ikke købes i Sankt Petersborg, og LEGO afviste for et år siden et samarbejde med de russiske entusiaster. LEGO beder nu russerne henvende sig igen.

Sankt Petersborg

Det er en mærkelig situation.

Russiske softwarefirmaer i Sankt Petersborg, en by med 5 mio. indbyggere og landets svar på Sillicon Valley, er begejstrede for LEGOs Mind Storms produkt, og har gennem et år forsøgt at få LEGO i tale for at etablere en brugergruppe, organisere konkurrencer med LEGOs robotter, købe LEGOs Mind Storms til brug i uddannelse for at lette de ansattes overgang fra studerende til praktisk anlagte projektarbejdere inden for offshore programmering.

Men LEGO Technology Centers har ignoreret den russiske henvendelse.

»Der er i øjeblikket ikke interesse for kontakt,« lød LEGO Technology Centers lakoniske svar på en forespørgsel fra softwarefirmaet Arcadia sidste år.

Arcadias direktør Arkadij Khotin forstår ikke, hvorfor LEGO ignorerer et marked, der på lidt længere sigt kan blive yderst attraktivt og hvert år sprøjter 85.000 folk ud af sit uddannelsessystem, som er kvalificeret til at arbejde i den hurtigt voksende softwareindustri.

Han tror, at det måske skyldes, at LEGO ikke mener at kunne tjene tilstrækkeligt med penge på det russiske marked, at Mind Storms er for dyrt til den russiske forbruger, eller at LEGO er præget af det traditionelle billede af Rusland som mafiaens lykkeland.

»Vi ønsker ingen gaver af LEGO, men vil blot gerne være en del af det netværk, LEGO opererer med andre steder i verden,« siger Arkadij Khotin, direktør og grundlægger af Arcadia Inc., der har 110 ansatte og udfører offshore programmering for kunder i Vesteuropa og USA, og bl.a. har løst programmeringsopgaver for Jyllands-Posten.

Mærkbar fremgang

»Vores brugergruppe og konkurrencer ville stimulere LEGOs marked for Mind Storms i Rusland, og man skal heller ikke glemme, at det kreative element stadig er stærkt i Rusland, så der er også kvalificerede folk, der vil kunne bidrage med programmer og ideer,« tilføjer Arkadij Khotin.

Tormod Askildsen fra LEGO Mindstorms peger på, at LEGOs forretning i Rusland gik ned med rublens krak i 1998 efter nogle år med stor fremgang, og at man nu er i gang med at bygge den op igen. Han gør opmærksom på, at et nej til samarbejde for et år siden ikke gælder i al evighed.

»Vores holdning til ting, og hvad vi er interesseret i, ændrer sig hele tiden. Vi kan være mindre interesseret i en ting i dag, men om to måneder er det lige sagen. Det er løbende proces, hvor ting hele tiden forandrer sig,« siger Tormod Askildsen.

Han tilføjer, at LEGO er yderst interesseret i at få koblet russiske kunder på de brugergrupper af Mind Storms, der findes over hele verden, og opfordrer russerne til at gentage deres henvendelse til LEGO.

Tormod Askildsen er ikke overrasket over, at man ikke kan købe Mind Storms i Sankt Petersborg, hvor LEGOs andre produkter sælges i en række butikker. Det skyldes, siger han, at Mind Storms ikke distribueres særlig bredt pga. en udsalgspris på ca. 2000 kr., og især sælges via internettet.

Arkadij Khotins interesse for Mind Storms begyndte for to år siden, da han via Amazon.com købte udstyr for lidt under 1000 dollars.

Formålet var at bruge Mind Storms robotter som led i optræning af studerende, som kommer i praktik og derpå tilbydes fast arbejde, hvis de kan klare de stillede opgaver.

»Vi havde prøvet forskellige andre modeller med optræning af de studerende, som enten var for besværlige eller ikke gav det ønskede resultat, og fik de studerende til at falde fra i stort tal,« siger Arkadij Khotin.

I slutningen af 1990'erne etablerede Khotin et formelt samarbejde med Institut for Finmekanik og Optik, et af de bedste universiteter i Sankt Petersborg, som har vundet medaljer ved internationale konkurrencer i programmering. I første omgang åbnede Khotin et laboratorium på universitetet, hvor de studerende, han pillede ud, fik undervisning af en professor. Professoren var imidlertid mere teoretisk end praktisk orienteret, og det betød, at de studerende ikke fik den viden, de havde brug for som projektmedarbejdere. Derpå forsøgte Khotin at lade de studerende deltage i konkrete projekter i hans virksomhed, men det afviste projektledere, fordi de studerende kræver stort ekstra arbejde med kontrol og risikoen for fejl og dermed klager fra kunden er stor.

LEGOs Mind Storms viste sig at være et optimalt instrument til træning af projektmedarbejdere, og gennemførelsesprocenten har været 50 pct., højere end på tidligere træningsmodeller.

»Det har været en stor succes, og vi vil fortsætte projektet,« siger Arkadij Khotin.

Træningsforløbet strækker sig over seks måneder med 4x4 timer om ugen i den sidste fase af studiet, hvor de studerende har mulighed for at følge undervisning på universitetet eftermiddag og aften, således at de kan passe en praktikplads.

Programmering

»Det gode ved denne model for os er, at de studerende på denne legende måde får et grundigt kendskab til hele arbejdsprocessen i et projekt, requirements, design, test, kodning, implementering, korrektion og aflevering til kunden. De lærer af deres fejl med det samme, for hvis det ikke virker, gør robotten ikke, som den bliver bedt om, og så må de korrigere,« forklarer Khotin.

De studerende har lært så meget, at de allerede er blevet fastansat, og får mere i løn end dem, der har været ansat i flere år.

»De har på meget kort tid lært ting, som andre har skullet bruge mere tid på, og det skyldes ikke kun personlige egenskaber, men også læreprocessen med Mind Storms,« fastslår Khotin.

Nyt projekt på vej

»Hvert hold skal skrive en algoritme for gennemkørsel af banen, og de kan straks se, om bilen kører, som den skal. Hvis hastigheden er for lav, vil bilen af inerti køre af banen, og så skal tempoet sættes op. Det er den slags, som både engagerer og er lærerigt,« påpeger Arkadij Khotin.

En af de studerende, som deltog i den første Mind Storms gruppe hos Arcadia, synes, at det var svært i starten, fordi de ikke vidste, hvad computeren kunne og hvad de skulle stille op med den, men efter seks måneders praktik kan han se, at han har fået en bredere forståelse af de ting, han beskæftiger sig med i det daglige arbejde.

»Efter træningen vendte jeg tilbage for at arbejde på et rigtigt projekt, og kunne meget klarere se, hvilke elementer der indgår i arbejdsprocesen, og at det ikke er så uoverskueligt, som man kan tro ved første øjekast,« siger Aleksander Fedotjev, 21 år, og studerende på sidste år på Institut for Finmekanik og Optik.

flemming.rose@jp.dk

Auli Mauno
auli.mauno@kauppalehti.fi

Alihankintabisnekseen rynnistäneet venäläiset ohjelmistoyritykset al-koivat Pohjoismaiden valloituksen-sa Suomesta ja Norjasta. Tanskakin on avautunut, mutta Ruotsissa tie on noussut pystyyn.
- Ennakkoluuloja riittää, tunnus-taa venäläisyritysten Moskovassa toimivan yhteistyöjärjeston Rus Sof-tin puheenjohtaja Valentin Makarov.
Pietarilaisen Arcadia Inc:n toimi-tusjohtaja Arcady Khotin on suo-rasanaisempi.
- Tapaan sanoa, että pahin vihol-lisemme on Hollywood ja sen anta-ma kuva venäläisistä. Olemme ol-leet Ruotsissa useamman kerran, saaneet satoja kontakteja, mutta nol-la tilausta. Suomessa on ihan toi-senlaista.
Norjassa Arcadia on saanut pään auki TietoEnatoriin, mutta Khotinin mukaan se ei ole vielä avannut tietä TietoEnatorin Ruotsin-yksikköön.
Fort Ross -nimisen konsortion kanssa liitossa oleva Arcadia aloitti maailmanvalloituksensa Yhdysval-loista, kuten moni muukin venäläi-nen ohjelmistoyritys.
Referenssilistat ovat lyhyet, arca-dialaisten selityksen mukaan asiak-kaat eivät aina halua kertoa ostavansa ohjelmistotyötä Venäjältä.
Sittemmin venäläisyrittäjät ovat huomanneet, että Amerikkaan on pitkä matka. Pohjoismaat ovat ihan naapurissa, kulttuurisesti tuttuja -ja it-alan eturintamassa.
- Nyt kun Skandinaviassa on it-lama, yritysten voisi olettaa hakevan kaikkia mahdollisia edullisia ratkai-suja, Khotin vihjaa.
- Joko Ruotsissa ollaan liian kon-servatiivisia tai ei ymmärretä suh-dannetilanteen vakavuutta, Maka-rov täydentää. Yhdysvalloissa vas-taanotto on ollut myönteinen..
Makarov ja Khotin esiintyivät tammikuun puolivälissä Göteborgin Comdex-messujen "venäläisessä päi-vässä".
Teemana oli luottamuksen ra-kentaminen. Makarovia ja kumppa-neita harmittikin selvasti, kun Ve-näjän it-ministeri yllättäen perui ko-vasti mainostetun tulonsa.
Makarovin mukaan Venäjän val-tiovalta on muuttanut suhtautumis-taan it-yrityksiin. Ankaran lobbauk-sen tuloksena lainsäädäntö on ko-hentumassa ja valtiovallalta on lu-vassa jopa vientitukea.
Useimmat Makarovin järjestön jäsenyrityksistä ovat toimineet vuo-sikausia. Mutta entä yritysten tu-lokset?
- Useimmat yritykset ovat yksit-täisten yrittäjien omistamia. Ne kaa-tuvat, jos ne eivät tee voittoa, Ma-karov kuittaa.

- Ruotsalaiset eivät ole hitarta, vaan sa-noisin, että asiat valmistellaan ta-vattoman tarkkaan, Valentin Makarov yrittää ymmärtää ruotsalaistyyppistä päätöksentekoa.

Pietarilaisen Arcadian toimitusjohtaja Arcady Khotin esittelee ylpeana remontoitavia tilojaan. Nappailtavat koodilukot vaihdetaan ja megatavun valokuitua vedetaan tiloihin. Softatalo perustettiin 1993, ja 103 hengen yrityksella menee nyt lujempaa kuin koskaan. Liikevaihdosta yli puolet tulee suomalaisilta yrityksilta, kuten F-Securelta ja Vineyardilta. Khotinin mukaan Arcadia keskittyy yha enemman suomalaisyrityksiin: palveluiden markkinoinnista on sovittu Espoon Dipolissa toimivan Technology Agencyn kanssa. Toistaiseksi asiakaskontaktit on hoidettu suoraan. Arcadia alkaa valittaa pietarilaista it-tyovoimaa Suomeen, ja rekrytointiyritys Arcadia++ odottaa ena